Puoliautomaattiset defibrillaattorit: Miten ne toimivat ja mitä niistä tulee tietää

Äkillinen sydäninfarkti on maailmanlaajuisesti yleinen kuolinsyy. Sydänkohtaukset vievät vuosittain enemmän ihmishenkiä kuin autokolarit, tulipalot, ampuma-aserikokset, influenssa, keuhkokuume sekä yleisimmät syöpätaudit yhteensä! Noin 90 % muualla kuin sairaalassa tapahtuneista sydäninfarkteista johtaa kuolemaan.

Huomionarvoista on, että kun sivulliset osaavat käyttää defibrillaattoria heti sydäninfarktin sattuessa, selviytymisprosentti kasvaa jopa 70 %:lla. Työpaikoille, kauppoihin, ravintoloihin ja muihin julkisiin tiloihin sijoitetuilla defibrillaattoreilla pystytään siis pelastamaan ihmishenkiä.

Mutta miten nämä henkiä pelastavat laitteet toimivat?

Defibrillaattorin toimintaperiaatteiden ymmärtämistä helpottaa kun tietää, miten ihmisen sydän toimii. Sydämen ja sen neljän huoneen pumppaamista koordinoi sydämen sähköinen järjestelmä. Nämä neljä huonetta ovat kaksi eteistä yläpuolella ja kaksi kammiota alapuolella.

Sydämen oikean eteisen seinämässä on sinussolmuke. Terveen sydämen sinussolmuke tuottaa sähköimpulssin 60-100 kertaa minuutissa. Impulssi leviää molempiin eteisiin saaden ne supistumaan ja tyhjentämään veren alaosan kammioihin. Sähköinen impulssi etenee eteis-kammiosolmukkeeseen, joka sijaitsee sydämen keskiosassa eteisten ja kammioiden välissä. Sen jälkeen se jakautuu aktivoidakseen molemmat kammiot, jotka supistuvat pumpatakseen veren elimistöön.

Infarktille voi olla useita syitä, kuten tukokset valtimoissa, veren elektrolyyttien epätasapaino, trauma tai sairaus sydämen sähköisessä järjestelmässä. Oli syy mikä tahansa, infarktin sattuessa sydän joko lakkaa lyömästä kokonaan tai lyönnit ovat niin heikkoja ja epäsäännöllisiä, ettei sydän pysty pumppaamaan verta kunnolla. Tämän seurauksena henkilö menettää tajuntansa.

Sydäninfarktin saaneella henkilöllä saattaa olla epäsäännöllinen syke tai ei sykettä ollenkaan. Jos sydän on lakannut lyömästä kokonaan (asystole), sydämessä ei ole ollenkaan sähköistä toimintaa.

Sähköimpulssin antaminen täydellisen sydämenpysähdyksen saaneelle henkilölle ei kannata, vaan tällöin henkilö tarvitsee erikoishoitohenkilökunnan antamaa hoitoa. Jopa tällöin tilastollisesti vain harva selviää elossa. Tässä tilanteessa sivulliset voivat vain jatkaa elvytystä hoitohenkilökunnan tuloon asti.

Jos sydämessä on rytmihäiriöitä kuten kammiotakykardia, kammiovärinä tai supraventrikulaarinen takykardia, voi defibrillaattoria käyttää. Laitteen antama isku monissa tapauksissa palauttaa sydämen normaalin lyöntirytmin. Modernit sydäniskurit pystyvät onneksi tunnistamaan, mikäli sydämen lyöntisyke on epänormaali ja antamaan oikeanlaisen iskun automaattisesti. Jos defibrillaattori tunnistaa, että sähköiskun antaminen ei ole tarpeellista, se ei tuota iskua ollenkaan.

Modernit defibrillaattorit on suunniteltu erittäin helppokäyttöisiksi ja niissä on selkeät ääniohjeet sekä diagrammit opastamaan laitteen käyttäjää koko toimenpiteen ajan. Poista vain muovi elektrodien päältä ja aseta ne paljaalle iholle potilaan rintaa vasten. Toisen henkilön tulee jatkaa elvytystä sillä aikaa, kun laitat defibrillaattorin toimintakuntoon.

Vertaillaan seuraavaksi kahdentyyppisiä defibrillaattoreita: puoliautomaattisia ja automaattisia. Molemmat toimivat samalla periaatteella: ne lukevat sydämen rytmin potilaan rinnalle asetettavien elektrodien avulla, ja mikäli laite tunnistaa rytmin sellaiseksi, johon on välttämätöntä/tarpeellista antaa sähköisku, laite reagoi iskun antamalla.

Näillä kahdella laitetyypillä on kuitenkin yksi merkittävä ero. Automaattinen defibrillaattori toimii nimensä mukaisesti automaattisesti: kun elektrodit on asetettu potilaan rinnalle, laite lukee sydämen rytmin, antaa ensiapua antaville sanallisen varoituksen irrottaa ote potilaasta ja antaa iskun automaattisesti. Puoliautomaattinen malli taas lukee sydämen rytmin, varoittaa ensiapua antavia irrottamaan otteensa potilaasta ja sen jälkeen pyytää sydäniskurin käyttäjää painamaan nappia iskun antamiseksi.

Äkkiseltään täysin automaattinen sydäniskuri voisi vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta kaikkiin tilanteisiin, koska se ei vaadi käyttäjältään muuta kuin asettamaan elektrodit oikeille paikolleen. Otathan kuitenkin huomioon, että henkilön saadessa sydäninfarktin julkisella paikalla, kuten työpaikalla, ravintolassa tai ostoskeskuksessa, ympäristö on todennäköisesti hyvin kaoottinen ja meluisa.

Vaikka laite sanallisesti pyytääkin ensiapua antavia olemaan koskematta potilaan kehoa ennen sähköimpulssin antamista, melun ja muun hälinän vuoksi tätä varoitusta voi olla hankala kuulla tai sen tärkeyttä ymmärtää. Nykyiset sydäniskurit eivät pysty tunnistamaan, koskeeko joku potilaan kehoa ja antavat sähköimpulssin, vaikka joku potilasta koskisikin.

Yleisin seuraus, joka potilasta iskun antamisen aikana koskevalle henkilölle voi tulla, on lyhytaikainen pistelevä tunne kehossa ja tätä seuraava lihasten arkuus, joka voi kestää 24 tunnin ajan. Hengenvaaralliset rytmihäiriöt ovat myös mahdollisia, joten tahattoman iskun saaneen henkilön tulee viipymättä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisten arvioitavaksi.

Tahattoman iskun voimakkuus ja mahdollisten haittavaikutusten suuruus riippuu monesta tekijästä, kuten vaatteiden suojaavuudesta, miten lähellä elektrodeita laitteen käyttäjä tai sivustaseuraaja olivat iskun antamishetkellä, ja mikäli iskun antamishetki oli kriittinen laitteen käyttäjän tai sivustaseuraajan oman sydämen rytmin kannalta.

Puoliautomaattinen defibrillaattori vähentää merkittävästi laitteen käyttäjän tai sivustaseuraajan riskiä saada tahaton isku, sillä käyttäjän tulee painaa nappia ennen iskun antamista. Tällöin käyttäjä pystyy varoittamaan muita henkilöitä siirtymään kauemmas potilaasta ja varmistamaan, ettei kukaan koske potilasta.

Huolimatta siitä, kumpi laite sopii paremmin tarpeisiisi, helppokäyttöinen sydäniskuri voi pelastaa ihmishenkiä sydäninfarktin hetkellä. Vaikka toivon mukaan sydäniskurin käyttöä vaativia tilanteita ei tule, työntekijäsi ja asiakkaasi varmasti arvostavat kaukonäköisyyttäsi, jos päätät laitteen hankkia. Voit tietysti hankkia sydäniskurin kaiken varalta myös kotiisi. 

Lue lisää kaikista laadukkaista defibrillaattoreistamme, niiden ostamisesta ja vuokraamisesta sekä ensiapukoulutuksistamme osoitteesta https://ensiaputarvike.fi/fi/defibrillaattorit

Lähteet

Meaney PA, Bobrow BJ, Mancini ME, Christenson J, de Caen AR, Bhanji F, Abella BS, Kleinman ME, Edelson DP, Berg RA, Aufderheide TP, Menon V, Leary M; CPR Quality Summit Investigators, the American Heart Association Emergency Cardiovascular Care Committee, and the Council on Cardiopulmonary, Critical Care, Perioperative and Resuscitation. Cardiopulmonary resuscitation quality: [corrected] improving cardiac resuscitation outcomes both inside and outside the hospital: a consensus statement from the American Heart Association. Circulation. 2013 Jul 23;128(4):417-35. doi: 10.1161/CIR.0b013e31829d8654. Epub 2013 Jun 25. Erratum in: Circulation. 2013 Aug 20;128(8):e120. Erratum in: Circulation. 2013 Nov 12;128(20):e408. PMID: 23801105.

Berdowski J, Berg RA, Tijssen JG, Koster RW. Global incidences of out-of-hospital cardiac arrest and survival rates: systematic review of 67 prospective studies. Resuscitation. 2010;81:1479–1487.

Ringh M, Jonsson M, Nordberg P, Fredman D, Hasselqvist-Ax I, Hakansson F, Claesson A, Riva G, Hollenberg J. Survival after public access defibrillation in Stockholm, Sweden: a striking success. Resuscitation. 2015;91:1–7.

Lowery DR, Cantillon D, Marciniak D. Are we all clear? Unintended shocks to caregivers during cardiopulmonary resuscitation. Cleve Clin J Med. 2020 Jan;87(1):16-18. doi: 10.3949/ccjm.87a.19022. Epub 2020 Jan 2. PMID: 31990650.